No joka tapauksessa. Näistä tuli erinomaisen hyviä. Taaskin ulkonäkö on lievästi sanottuna vaatimaton, mutta se johtuu vain siitä, etten ole ruuan esteettisen puolen taituri. Parempi näin päin kuin toisin päin. Kuoresta tuli ihana! Luulin että siitä tulee sellainen nahkeahko, niin kuin yleensä kaupan rinkeleissä, mutta se olikin rapea, nam! Viisikymmentä kertaa parempia kuin kaupan kuivat rinkelit. Vähän epäilytti että maistuvatko miltään, mutta maistuivat kyllä (rinkeliltä). Päällisten lisäksi taikinaan voisi tietysti sotkea kaiken näköistä mukaan. Ja kaipa näitä yleensä tavataan täyttääkin, mutta kahvin kanssa naturel oli kyllä hjuvaa.
Vesirinkelit
n. 16 kpl
5 dl vettä
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1,5 rkl sokeria
2 dl vehnänalkioita
vehnäjauhoja
3/4 dl öljyä
Keittämiseen:
vettä
hyppysellinen suolaa
Liota
hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita joukkoon suola, sokeri ja
vehnänalkiot. Lisää jauhoja ja ala vaivata taikinaa. Vaivaa joukkoon
öljy ja jauhoja sen verran, että taikina irtoaa käsistä, eikä ole kovin
löysä.
Peitä liinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi.
Leivo taikinasta rinkeleitä ja anna kohota.
Laita kattilaan vettä, mausta suolalla ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä rinkeleitä vedessä vähän aikaa, suunnilleen minuutti.
Laita rinkelit pellille ja koristele esimerkiksi pellavansiemenillä. Paista 225 asteessa uunin keskitasossa 10 minuuttia.
Varoituksen sana:
Laita
taikinaan tarpeeksi jauhoja, muuten lopputulos on keittämisen jälkeen
helposti tämä. ;) Itse jouduin pyörittämään rinkelit ensimmäisen
testikeittelyn jälkeen uudestaan, koska ne olivat niin löysiä ja isoja,
ettei niitä saanut ehjänä kattilaan saati pois sieltä. Taikinakuvan
jälkeisessä kuvassa on alkuperäiset rinkulointini, seuraavassa
keitellään jo uusia tiiviimpiä.
Suosittelen, terv. Sello
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti